Tiedättehän miten joillakin on tapana hoitaa stressiä shoppailemalla (done that BIG time, mutta siitä/ niistä ostoksista kuulette myöhemmin). No, me hoidettiin iso-jiin kanssa yks päivä viime syksynä ruuhkavuosien (sisältää kaksi tempperamenttistä vaippaikäistä - joista toisella pahasti oireileva refluksi - sekä iso-jiin keskimäärin 11-12h pituiset työpäivät ja viikottaiset työkeikat länsinaapuriin) stressiä miettimällä millainen meidän unelmatalo olisi. Parin tunnin suunnittelun jälkeen oltiin tyytyväisiä lopputulokseen ja paljon vähemmän stressaantuneita. Todettiin lisäksi, että joudumme aloittamaan rakennuttamisprojektin, kun tuskin tuollaista unelmataloa valmiina löytyy. Aikataulu suunniteltiin niin, että muutto olisi parin vuoden päästä, mutta ajattelimme sillä välin katsastaa tarjonnan myynnissä olevista kohteista. Mutta sitten kävikin niin, että jo kolmas talokandidaatti vastasi liki täydellisesti unelmaamme. Nyt siis näyttää siltä, että säästymme kokonaan talonrakennusprojektilta, mikä on suuri helpotus kahdelle kämmenpeukaloiselle.
Toukokuussa asumme siis talossa, joka on haaveidemme mukaan:
- Kivirakenteinen
- Lämpiää maalämmöllä
- Riittävän iso, jotta koko suku tai valtaisa joukko ystäviä voi majoittua meillä yhtä aikaa.
- Paljon epäsuoraa valoa sisältävä
- Avara ja tilava
- Varustettu suihkullisella kuraeteisellä
- Riittävän iso, jotta sinne voi rakentaa kotikuntosalin
Niin. Ja on siellä kokkausta rakastavalle perheenisälle tavallisen lieden lisäksi myös haaveiden mukainen kaasuliesi. Ja leivinuuni.
Kuinka käy, kun unelma muuttuu arjeksi? To be continued... Nyt me nautitaan vähän kuohuvaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti